Olen selaillut blogeja tiuhaan. Yrittänyt etsiskellä blogisieluni sisarta. Ei ole löytynyt. Sen sijaan olen huomannut uusia puolia itsestäni:

Olen:

• asuinpaikkarasisti: Jos paljastuu, että kirjoittaja asuu Helsingin seudulla, ajattelen "Äh, jotain pinnallista soopaa, itsekeskeisyyden ylistystä ja trendikästä kertakäyttökamaa." En tiedä ovatko, mutta totuuden nimessä: Mitä yhteistä voi olla savo-kainuu taustan omaavalla P-Pohjanmaata kiertäneellä maalaistytöllä ja uusimaalaisella??  Antaa olla.
• Sukupuolirasisti: Miehen kirjoittama blogi... Nooh, miesystäväni sielunelämä on aivan tarpeeksi hämmentävää, että pitäisikö vielä yrittää ymmärtää muitakin miehiä???
• Perhetilannerasisti: " Tässä taas yksi äitiblogi" ja poistun paikalta Hmph. Uskon vanhaan sanontaan: Samanlaiset lapset leikkii parhaiten keskenään. Parikymppisten, ja sitä nuorempienkin, blogeissa on mielenkiintoisia oivalluksia, virkeyttä. Äh, aivan liian hektistä. Mummoblogit: Kyllähän jotakin yhteistä varmaan löytyisi, mutta entä kun kerron, että lempibändini on Apulanta?
• Harrastusrasisti: Leipominen ei sovi vartalolleni. Ruokalistani vakiokamaa on: Mitä kaapista löytyy.

Hmm. Jos itse rakentaa aidat, on kai turha valittaa, että tulipa tehtyä liian korkea :)