Sosiaali- ja terveydenhuolto  (Lähde: Lehto ym.2004, Sosiaali- ja tervydenhuolto. WSOY: Helsinki)

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muotoutuneet eri yhteiskunnissa erilaisiksi yhteiskunnallisen työnjaon mukaan. Maatalousyhteiskunnissa perhe ja suku kykeni huolehtimaan pitkälle esimerkiksi vanhusten ja lasten tarpeista. Mitä enemmän kaikki aikuiset -erityisesti naiset- työskentelevät kodin ulkopuolella, sitä enemmän korostuu yhteiskunnan rooli hyvinvointipalvelujen järjestäjänä.

Yhteiskunnallisten instituutioiden (esim. kirkon ) rooli ja yhteiskunnan muutokset vaikuttavat myös siihen miten sosiaali- ja terveyspalveluista huolehditaan. Joissakin yhteiskunnissa esimerkiksi kirkon rooli on suuri sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana, toisissa taas esim. työväenyhdistys on huolehtinut jäseniensä ja heidän perheidensä hoiva- ja sairaanhoitopalveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittyminen on ollut -ja on- osa yhteiskuntien poliittista kehitystä.

Palvelujen määrä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä on sidoksissa  palvelutarpeisiin, joihin  vaikuttaa yhteiskunnalliset olot ja arvot.Palvelujen tarpeen määrittely lähtee ongelmatilanteiden määrittelystä, siitä missä määrin perheen edellytetään ja katsotaan kykenevän huolehtimaan sisäisellä työnjaolla. Palvelujen tarve kasvaa kun perheen mahdollisuudet huolehtia palveluista perheen sisällä vähenevät (esim. sairaus, työttömyys, yksinhuoltajuus) tai perheeseen kohdistuvat vaatimukset vähenevät. Sairaanhoidon palvelujen tarve on historiallisesti lisääntynyt myös sitä mukaan, kun uusia hoitokeinoja on löydetty. Taloudelliset ja poliittiset resurssit vaikuttavat myös palvelujen tarpeeseen; mihin palveluihin on rahaa ja mitä pidetään mahdollisena. Normaalin ja poikkeavan rajan määrittely vaikuttaa myös palvelujen tarpeeseen (esim. miten kehitysvammaisuus määritellään säätelee mm. miten paljon ja millaisia palveluja  tämä vammaisryhmä tarvitsee tai millaisia sikiöseurantaan liittyviä palveluja kehitetään ja käytetään)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen vaikuttavia asioita:

• mistä tarpeista perhe huolehtii itse sisäisellä työnjaolla ja mihin tarpeisiin vastataan yhteiskunnallisilla palveluilla. Tulevaisuuden näkymä: Ikääntyneen väestön määrä kasvaa nopeasti ja se lisää sairaanhoidon ja hoivapalvelujen tarvetta. Lisäksi ikääntyvälle väestölle sopivan ja turvallisen asuinympäristön luominen edellyttää yhteistyötä ainakin  liikennesuunnittelun, talotekniikan ja sosiaali-ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa.
• mihin sairauksiin tai ongelmiin on tarjolla hoitomenetelmiä. Tulevaisuuden näkymä: Bioteknologinen kehitys luo mahdollisuuksia hoitaa sellaisia sairauksia tai vammoja joihin ei vielä ole hoitokeinoja, ja lisää mahdollisuuksia ehkäistä sairauksia. Se voi myös synnyttää myös uusia eettisiä ongelmia (mm. perimätietojen perusteella tapahtuvaa syrjintää, "rodunjalostusta" sikiöseulonnan avulla) Bioteknologinen kehitys voi myös synnyttää uusia terveys- ja hyvinvointiriskejä esim. geenimanipuloinnin odottamattomat seuraamukset.  Tietoteknologinen kehitys voi mm. lisätä ja helpottaa asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia ja lisää potilastietojen ajantasaisuutta ja helpottaa eri sektoreiden yhteistyömahdollisuuksia.  Tietoteknologinen kehitys voi tuoda mukanaan myös negatiivisia vaikutuksia: palvelujen saatavuus vaiketuu ja saatujen palvelujen laatu tai määrä heikkenee niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät osaa käyttää tietotekniikkaa. Tiedonsiirron helppous korostaa asiakkaan tietojen yksityisyyden suojaamista.
• minkälaisten palvelujen tarjoaminen on taloudellisesti ja poliittiseti mahdollista. Tulevaisuuden näkymä: Taloudellinen kilpailu globaalisoituvassa maailmassa vaatii yhä enemmän voimavarojen siirtymistä teollisuuden ja kaupan tukemiseen: tuotekehittely, koulutus, investoinnit. Työmarkkinat muuttuvat vaativammaksi teknologisen kehityksen myötä. Vanhusväestön määrä kasvaa ja hoivatyöntekijöiden määrä suhteessa vanhusväestöön pienenee...
• mitä pidetään poikkeavana mitä normaalina. Tulevaisuuden haaste: Koulutustason kohoaminen ja kansainvälistyminen on lisännyt ihmisten edellytyksiä toimia laatutietoisemmin ja käyttää vaikutusmahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspaluihin voi tulevaisuudessa kohdistua merkittävästi nykyistä suurempia vaatimuksia. Poliittinen kehitys ja ihmisten arvomaailma vaikuttavat esimerkiksi siihen, millainen rooli julkisilla palveluilla on jatkossa ja miten rahoitus järjestyy.

Yhteiskunnalliset toimijat

Yhteisölliset toimijat: Toimijoita yhdistää jokin yhteinen päämäärä, esimerkiksi halua auttaa heikompiosaisia,esim. uskonnolliset yhteisöt, työväenjärjestöt, hyväntekeväisyyttä harjoittavat yhteisöt.

Markkinatoimijat: Toimijan yhtenä tavoitteena on tuottaa taloudellista menestystä tai liikevoittoa itselleen. esim. yksityiset lääkäriasemat.

Julkisen vallan toimijat: Toiminta rahoitetaan yleisellä verotuksella tai pakollisilla maksuilla. Suomessa julkisen vallan toimijoita on valtio ja kunnat.